Golf Japanissa: tapasäännöt, pukeutuminen ja päivän kulku

Golfin pelaaminen Japanissa ei ole vaikeaa järjestää. Useimmille kentille ei tarvita jäsenen suositusta, tasoitustodistusta eikä japanin kieltä: kierroksen voi varata verkosta. Ulkomaisen pelaajan yllättää se, miten päivä kulkee. Saavut todennäköisesti bleiseri päällä, ajat kärryllä josta et saa juuri poistua, pysähdyt yhdeksän reiän jälkeen istumaan lounaalle ja päätät päivän yhteiseen kylpyyn. Varaa kahdeksaantoista reikään kuusi tuntia, ei neljää.

Tämä opas käy läpi varaamisen, pukeutumissäännöt, päivän kulun parkkipaikalta kylpyyn ja ne tapasäännöt jotka ovat täällä toisin kuin muualla.

Lyhyesti

Varaaminen: etukäteen verkosta, palveluissa Rakuten GORA, GDO tai Jalan Golf. Useimmat kentät ottavat vieraita ilman suositusta ja ilman tasoitusta.
Perillepääsy: käytännössä vain autolla, ja ajaminen vaatii kotimaasta ennen matkaa haetun kansainvälisen ajokortin. Osa kentistä ajaa ilmaisen klubibussin lähimmältä asemalta, mutta se on varattava etukäteen.
Pukeutuminen: perinteisille klubeille saavutaan takki päällä, ja moni niistä luopuu vaatimuksesta kesäksi. Kauluspaita, ei farkkuja, ei sandaaleja, vain pehmeät nastat.
Saapuminen: tunti ennen lähtöaikaa. Puoli tuntia on liian tiukka.
Kierros: ajettava kärry, neljä pelaajaa yhdellä, ja useimmiten pakollinen 45–60 minuutin lounastauko yhdeksän reiän jälkeen.
Kierroksen jälkeen: iso yhteinen kylpy, ja koko lasku maksetaan kerralla vastaanotossa lähtiessä.
Tippi: ei anneta, ei myöskään caddielle.

Kierroksen varaaminen

Kolme suurta varauspalvelua ovat Rakuten GORA, GDO ja Jalan Golf. Ne ovat japaninkielisiä ja englanniksi ohut, mutta rakenteeltaan niin selkeitä että selaimen käännös riittää, ja ne näyttävät todelliset hinnat sekä sen mitä kuhunkin pakettiin kuuluu. Suoraan kentälle soittamalla saa joskus halvemman hinnan, mutta se vaatii yleensä japania.

Jos et ole vielä päättänyt missä pelaat, Japan Voyagen kenttäluettelo kokoaa japanilaiset kentät väylätietoineen, sijainteineen ja prefektuureineen. Se on järkevä lähtökohta ennen kuin alat etsiä lähtöaikaa.

Ennen päivämäärän valintaa kannattaa tietää kaksi asiaa:

Arki ja viikonloppu ovat hinnaltaan eri lajeja. Arkikierros suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella maksaa usein noin 6 000–12 000 jeniä lounas ja kärry mukaan lukien. Sama kenttä lauantaina voi maksaa tuplasti tai enemmän. Pyhäpäivät hinnoitellaan kuin viikonloput.
Lue mitä pakettiin kuuluu. Japanilaiset paketit niputtavat. Ilmoituksesta näkee, sisältyykö lounas, pelataanko ilman caddieta vai caddien kanssa, ja ovatko kärrymaksu ja golfkenttävero hinnassa vai maksetaanko ne paikan päällä. Saman kentän kaksi pakettia samalle päivälle voivat erota tuhansia jenejä pelkästään sisällöltään.

Useimmat kentät ottavat vähintään kaksi pelaajaa, ja osa viikonloppuajoista vaatii kolme tai neljä. Yksin matkustavan kannattaa etsiä yhden pelaajan varausta Rakuten GORAsta tai GDO:sta: varaat yhden paikan ja pelaat tuntemattomien kanssa, mikä on Japanissa täysin tavallista eikä ketään vaivaa. Muutamat vanhat jäsenklubit vaativat yhä jäsenen suosituksen tai tasoitustodistuksen, mutta ne ovat poikkeus ja kertovat siitä omilla sivuillaan.

Kentälle pääseminen

Japanilaiset kentät ovat kukkuloilla, tyypillisesti 60–120 minuuttia kaupungista, ja ne on rakennettu sillä oletuksella että saavut autolla. Harva kenttä on kävelymatkan päässä asemasta.

Vaihtoehdot, paras ensin:

Vuokra-auto. Perusratkaisu. Pysäköinti on ilmaista ja tilaa on.
Klubibussi. Moni kenttä ajaa ilmaisen kuljetuksen lähimmältä asemalta aamun lähtöaikoihin sovitettuna. Se on lähes aina varattava pelin varaamisen yhteydessä, ja vuoroja on usein vain yksi. Myöhästyneelle ei ole toista.
Taksi lähimmältä asemalta. Toimii, mutta 20 minuutin taksimatka maaseudulla ei ole halpa, ja kyydin löytäminen viideltä iltapäivällä on vaikeampaa kuin seitsemältä aamulla. Tilaa paluu jo menomatkaa varatessa.

Muutamalle kentälle pääsee myös ilman autoa. Ne ovat enimmäkseen kuntien ylläpitämiä tai jokivarren julkisia kenttiä suurten kaupunkien laidalla, kuten Kuzuha Public Golf Course Yodo-joen varrella Osakan ja Kioton välissä tai Wakasu Golf Links Tokionlahdella, ja niille pääsee asemalta kävellen tai lyhyellä bussimatkalla. Kyse on julkisista ja lyhyistä kentistä eikä jäsenklubeista, eikä niitä ole montaa, mutta junalla liikkuvan kannattaa etsiä juuri näitä.

Jos ajat itse, kuusi asiaa ennen kuin haet auton:

Hoida ajokortti kuntoon ennen lähtöä. Suomi on vuoden 1949 Geneven sopimuksen maa, joten tarvitset kotimaasta haetun kansainvälisen ajokortin, joka on voimassa vuoden. Japanissa sitä ei enää saa, eikä yksikään vuokraamo luovuta autoa ilman sitä.
Liikenne kulkee vasemmalla ja ohjauspyörä on oikealla. Moottoritiellä se sujuu, maaseudun risteyksessä aamukuudelta vähemmän automaattisesti.
Tiemaksut ovat oikeaa rahaa. Moottoritiet eivät ole ilmaisia, ja 90 minuutin päässä Tokiosta tai Osakasta oleva kenttä voi maksaa edestakaisin 3 000–6 000 jeniä maksuja, polttoaineen päälle. Ota vuokraamon ETC-kortti muutamalla sadalla jenillä, niin ajat porteista suoraan läpi etkä jonota.
Mitoita auto bägien mukaan, ei matkustajien. Kaksi pelaajaa ja kaksi bägiä mahtuu kei-autoon ongelmitta, sillä ne ovat sisältä paljon tilavampia kuin ulkoa arvaisi. Neljä pelaajaa ja neljä bägiä vaatii farmarin tai pienen tila-auton. Kerro varatessa montako golfbägiä on mukana.
Tarkista milloin vuokraamo aukeaa. Useimmat avaavat kahdeksalta, mikä on liian myöhään puoli kahdeksan lähtöajalle tunnin päässä. Aikainen lähtö tarkoittaa auton hakemista jo edellisenä iltana ja yön pysäköintimaksua, joten laske se hintaan mukaan.
Talvella renkaat ratkaisevat. Talvella auki olevat kentät ovat yhä kukkuloilla, ja tulotie voi olla jäässä aamun lähtöaikaan vaikka väylä olisi kunnossa. Varaa joulukuusta maaliskuuhun auto talvirenkailla, ja varaudu ketjupakkoon vuoristossa.

Jos aiot ottaa lounaalla oluen, mikä on Japanissa tavallista, et voi olla se joka ajaa kotiin. Lue lounasosion varoitus.

Pukeutumissäännöt ja kysymys takista

Tämän ulkomaiset pelaajat ymmärtävät useimmin väärin, koska sääntö ei koske sitä missä pelaat. Se koskee sitä missä saavut.

Perinteiset jäsenklubit odottavat takkia klubitalon ovella. Saavut takki päällä, vaihdat pukuhuoneessa golfvaatteet, pelaat, käyt kylvyssä, vaihdat takaisin ja lähdet takki päällä. Bleiseri kauluspaidan päällä riittää. Solmiota ei vaadita juuri missään.

Useimmat näistä klubeista luopuvat takkivaatimuksesta kesäksi, yleensä kesäkuusta syyskuuhun kestävänä kevennyskautena. Jokainen klubi päättää päivät itse ja ilmoittaa ne omilla sivuillaan, joten tarkista äläkä oleta: osa aloittaa toukokuussa, osa pitää säännöstä kiinni lokakuulle, ja julkisilla sekä lomakohteiden kentillä takkia ei useinkaan vaadita lainkaan.

Kentällä ja klubitalolla säännöt ovat lähes kaikkialla samat:

Kauluspaita, helma housuissa. Puolipoolo käy. Pyöreäkauluksinen T-paita ei.
Ei farkkuja missään alueella, ei myöskään klubitalossa.
Ei taskuhousushortseja, ei leikattuja farkkushortseja. Shortsit ovat kesällä useimmilla kentillä sallittuja, ja moni kenttä pyytää niiden kanssa pitkiä sukkia.
Ei sandaaleja. Saavut tavallisissa kengissä ja vaihdat golfkengät pukuhuoneessa, et parkkipaikalla.
Vain pehmeät nastat. Metallinastat on Japanissa käytännössä kielletty kaikkialla.
Päähine pois sisätiloissa, sekä klubitalossa että ravintolassa.

Julkiset ja kaikille avoimet kentät ovat kaikessa tässä selvästi jäsenklubeja rennompia, nastoja ja farkkuja lukuun ottamatta. Kentän omilla sivuilla on pukeutumissivu. Kaksi minuuttia käännössovelluksen kanssa säästää väittelyn ovella.

Parkkipaikalta ykköstiille

Kulku on lähes joka kentällä sama, ja ensimmäisellä kerralla siihen menee odotettua kauemmin:

Ensin bägin jättö. Pysähdy sisäänkäynnille, nosta mailat ulos ja jätä ne bägipisteeseen. Henkilökunta vie ne siitä eteenpäin ja lastaa kärryyn. Älä kanna bägiä klubitaloon.
Sitten pysäköinti. Siirrä auto parkkiin vasta kun bägi on jätetty.
Ilmoittautuminen. Vastaanotossa tai yhä useammin automaatilla. Annat nimen ja varauksen ja saat kaapin avaimen tai numerolapun. Se numero on päivän tilisi: lounas, juomat ja proshopin ostokset menevät siihen.
Vaihto. Pukuhuone, golfkengät jalkaan. Pukuhuoneesta löytyy kaikki paitsi pyyhe kierrokselle.
Ole tiillä kymmenen minuuttia etuajassa. Lähtöaikoja noudatetaan tarkasti. Jos edellinen ryhmä on lähtenyt etkä ole paikalla, kenttä jatkaa ilman suurta myötätuntoa.

Huomaa, ettei lähtösi välttämättä ole ykkösreiältä. Isot kentät käyttävät kahta lähtöpaikkaa, jolloin puolet kentästä lähtee kympiltä, ja kuittisi kertoo kummalta.

Kierroksella

Ajat kärryllä, etkä todennäköisesti voi kävellä. Ajettavat kärryt ovat standardi, yksi kärry neljän ryhmälle ja bägit takana. Moni kenttä ei salli kävelemistä lainkaan, ja siellä missä sallii, se on poikkeus jota pitää kysyä erikseen. Osa kärryistä kulkee kiskoilla tai vain poluilla, ja monet uudemmat ovat kauko-ohjattavia: painat nappia ja kärry ajaa itse seuraavalle pysähdykselle sillä aikaa kun kävelet pallollesi.

Caddien kanssa vai ilman. Pelaaminen ilman caddieta on nykyisin normi, ja halvemmat paketit tarkoittavat sitä. Caddien kanssa pelataan yhä perinteisillä klubeilla, ja se lisää hintaan muutaman tuhat jeniä pelaajaa kohti. Caddie hoitaa kärryn, lukee viheriöt ja pitää ryhmän liikkeessä. Jos caddie on mukana, anna hänen ajaa kärryä.

Kaksi viheriötä. Tämä yllättää ensikertalaisen joka kerta. Monella japanilaisella kentällä, etenkin vanhoilla, on joka reiällä kaksi viheriötä: bent-viheriö ja korai-viheriö, jälkimmäinen japanilaista lämpimän kauden ruohoa. Japanin kesä on bent-nurmelle ankara, joten klubi pelaa toista ja lepuuttaa toista ja vaihtaa niitä kausittain. Tiillä oleva kyltti tai lipun väri kertoo kumpi on pelissä. Väärään tähtäämällä lyöt hyvän lyönnin viheriölle, jolla kukaan ei puttaa. Lepäävän viheriön yli ei kävellä.

Peliaika. Odotus on noin kaksi tuntia ja vartti yhdeksää reikää kohti, ja kentät valvovat sitä aktiivisesti. Jos jäät jälkeen, kentänvalvoja tulee paikalle. Pelaa valmiusjärjestyksessä, pidä rutiini lyhyenä ja lyö puttisi loppuun.

Tuloksen kirjaaminen. Useimmissa kärryissä on näyttö, josta näkee jäljellä olevat metrit ja reikäkartan ja johon tulokset naputellaan kierroksen aikana. Lopuksi kortti tulostuu tai lähtee sähköpostiin. Näyttö on japaniksi, mutta numerot ovat numeroita, ja se on kärryn hyödyllisin varuste.

Lounastauko

Yhdeksännen reiän jälkeen mennään sisälle syömään. Useimmilla kentillä tämä ei ole vapaaehtoista: lähtölista on rakennettu 45–60 minuutin tauon ympärille, ja takayhdeksikön lähtöaikasi on kiinteä. Tästä syystä japanilainen kierros kestää kuusi tuntia tai enemmän. Ensimmäisellä kerralla tauko tuntuu siltä kuin kenttä olisi unohtanut sinut. Ei ole. Se on aikataulu.

Osa kentistä tarjoaa läpipelin, eli kahdeksantoista reikää ilman taukoa, ja sitä kannattaa etsiä jos haluat olla kotona iltapäivällä. Se on poikkeus eikä sääntö, ja sitä löytyy tyypillisesti aikaisista aamulähdöistä.

Käytännön huomiot:

Lounas kuuluu usein pakettiin. Silloin valitset listalta, ja kalliimmista annoksista voi tulla muutaman sadan jenin lisä. Ruoka on kunnon ravintolaruokaa: currya, katsua, nuudeleita, sashimiannoksia.
Tilaa ennen lähtöä tai kierroksen puolivälissä. Moni kenttä ottaa lounastilauksen jo ilmoittautuessa, jolloin ruoka on valmiina kun tulet sisään. Muuten tilaus tehdään kärryn näytöltä tai puhelimella yhdeksänneltä viheriöltä.
Lounasolut kuuluu täällä päivään ja jokainen kenttä myy sitä. Rattijuopumus ei kuulu. Japanin rattijuopumusraja on käytännössä nolla, rangaistukset ovat kovia, eivätkä ne kohdistu vain kuljettajaan: myös matkustaja joka antoi sen tapahtua sekä alkoholin tai auton luovuttanut voidaan tuomita. Jos ryhmässä juodaan, joku ei juo, tai kotiin ei ajeta.

Kierroksen jälkeen: kylpy

Lähes jokaisella japanilaisella kentällä on iso yhteinen kylpy, ja siellä käyminen kierroksen jälkeen on se, miten päivä päättyy. Se sisältyy pelimaksuun. Kylpyetiketti on sama kuin onsenissa tai sentossa:

Alasti. Ei uima-asua, eikä pyyhettä veteen.
Peseydy ja huuhtele huolella istuen suihkulla ennen altaaseen menoa.
Pieni pyyhe on pesuun ja suojaksi matkalla altaalle. Jätä se altaan reunalle tai pään päälle, ei veteen.
Tatuoinnit ovat yhä ongelma osalla klubeista. Käytännöt vaihtelevat, ja kentän sivut tai vastaanotto kertovat sen.

Pyyhkeet joko kuuluvat hintaan tai niitä saa pientä maksua vastaan, ja pukuhuoneesta löytyy kaikki partateristä hiustenkuivaajaan. Sitten pukeudut, ja jos klubilla on takkisääntö, puet takin lähtiäksesi.

Maksat vasta lähtiessä. Vie kaapin avain tai numerolappu vastaanottoon ja maksa kaikki kerralla: pelimaksu, kärry, lounas, juomat ja proshopista ostettu pallorasia. Kortti käy lähes kaikkialla, joskin maaseudun kenttä voi olla käteisystävällisempi kuin odotat.

Mitä se maksaa

Hinnat vaihtelevat suuresti alueen, viikonpäivän ja kentän mukaan, mutta osat ovat samat:

Pelimaksu. Ilmoitettu hinta, usein lounas ja kärry sisällä.
Kärrymaksu. Joskus erikseen, muutama tuhat jeniä ryhmältä tai pelaajalta.
Caddiemaksu. Vain caddiepaketissa. Muutama tuhat jeniä pelaajaa kohti.
Golfkentän käyttövero. Prefektuurin vero, pelaajalta ja päivältä, tavallisesti noin 400–1 200 jeniä kentän luokituksen mukaan. Se ei yleensä näy verkkohinnassa vaan lisätään vastaanotossa. Alle 18-vuotiaat, yli 70-vuotiaat ja vammaistodistuksen haltijat on vapautettu, joten ota todistus mukaan jos tämä koskee sinua.
Arvonlisävero 10 prosenttia, joskus eriteltynä.
Kentälle pääseminen. Ei kuulu pelimaksuun ja unohtuu helposti: vuokra-auto noin 7 000 jenistä päivä, tiemaksut muutama tuhat jeniä edestakaisin, ja polttoaine. Halvalla arkipäivän kierroksella se voi lisätä päivän hintaan puolet päälle.

Tippiä ei anneta. Ei caddielle, ei bägejä kantavalle henkilökunnalle, ei ravintolassa. Kukaan ei odota sitä, ja tarjoaminen tekee hetkestä kiusallisen molemmille.

Mailat mukaan, lähetettynä tai vuokralle

Järkeviä vaihtoehtoja on kolme, ja vain yhdessä niistä raahaat golfbägiä junaan.

Lähetä ne. Japanilaiset kuljetusyhtiöt käsittelevät golfbägejä omana vakiotuotteenaan, ja mailojen lähettäminen lentokentältä tai hotellista suoraan kentälle on täällä täysin rutiinia. Tee tilaus muutamaa päivää etukäteen, varmista että kenttä ottaa lähetyksen vastaan ja mistä päivästä alkaen, ja merkitse lähetykseen nimesi ja lähtöaikasi. Paluumatkalla sama toisin päin.
Vuokraa. Useimmat kentät vuokraavat mailasetin, tyypillisesti muutamalla tuhannella jenillä, ja kengät halvemmalla. Varaa vuokravälineet pelin varaamisen yhteydessä: settejä on rajallinen määrä, ja vasenkätisiä on niukasti.
Kanna itse. Sopii jos sinulla on auto koko matkan ajan. Shinkansenilla kurjaa.

Tavat jotka ovat täällä toisin

Tavanomaiset golfin kohteliaisuussäännöt pätevät, ja japanilaiset pelaajat noudattavat niitä tarkasti. Nämä ovat ne jotka ovat täkäläisiä:

Tarkista kumpi viheriö on pelissä ennen kuin lyöt, äläkä koskaan kävele lepäävän yli.
Jos caddie on mukana, kärry on hänen ajettavansa. Älä siirrä sitä.
Haravoi bunkkeri ja palauta harava sinne mistä otit sen, bunkkerin sisään ja pelisuunnan mukaisesti. Kentät ovat tästä tarkkoja.
Jos reikä menee täysin pieleen, nosta pallo ja siirry eteenpäin. Kentän jonouttaminen on pahempi tapavirhe kuin huono tulos.
Vaihda kengät pukuhuoneessa, älä auton vieressä, äläkä kävele klubitaloon golfkengissä siellä missä kenkien vaihdosta on opaste.
Puhelin äänettömälle, ja puhelut ulkona eikä klubitalossa.
Tervehdi: henkilökuntaa, starteria ja niitä joiden kanssa pelaat. Se ei maksa mitään ja se määrittää koko päivän sävyn.
Älä anna tippiä. Ihan oikeasti, älä anna.

Milloin pelata

Kevät (maaliskuun lopusta toukokuuhun) ja syksy (lokakuusta marraskuuhun) ovat vuoden parhaat olosuhteet ja samalla ruuhkaisimmat viikonloput. Varaa ajoissa.
Sadekausi (suunnilleen kesäkuusta heinäkuun puoliväliin) on halpa ja usein aivan pelikelpoinen, sillä riskillä että päivä kastuu läpimäräksi. Kentät peruvat harvoin pelkän sateen takia.
Kesä on rankka. Ota aikaisin lähtöaika, juo selvästi enemmän kuin luulet tarvitsevasi, ja oleta takkisäännön olevan tauolla.
Talvi pelataan normaalisti Kantossa, Kansaissa ja lännessä, mutta kuura voi siirtää aamun lähtöä. Hokkaidon ja suuren osan Tohokun kentät ovat kiinni kauden ajan.
Kultainen viikko (huhtikuun lopusta toukokuun alkuun), obon (elokuun puoliväli) ja uusivuosi ovat hintojen huippua. Vältä jos voit, varaa kuukausia etukäteen jos et voi.

Usein kysyttyä

Tarvitsenko tasoitustodistuksen tai jäsenen suosituksen?

Useimmilla kentillä et tarvitse kumpaakaan. Varaat verkosta, saavut ja pelaat. Pieni joukko perinteisiä jäsenklubeja vaatii yhä suosituksen tai todistuksen tasoituksesta, ja ne kertovat siitä omilla sivuillaan.

Tarvitsenko todella takin?

Perinteisillä klubeilla kyllä, saapuessa ja lähtiessä, ja bleiseri kauluspaidan päällä riittää. Moni näistä klubeista luopuu säännöstä kesäksi, ja julkisilla sekä lomakohteiden kentillä takkia ei useinkaan vaadita lainkaan. Tarkista kentän pukeutumissivu.

Tarvitsenko kansainvälisen ajokortin?

Auton vuokraamiseen kyllä. Suomalainen ajokortti kuuluu vuoden 1949 Geneven sopimuksen piiriin, joten hae kansainvälinen ajokortti kotimaasta ennen matkaa, sillä Japanissa sitä ei voi enää hankkia. Se on voimassa vuoden, ja ota myös oma korttisi mukaan, koska vuokraamo haluaa nähdä molemmat.

Voinko kävellä kärryn sijaan?

Yleensä et. Ajettavat kärryt ovat standardi, eikä moni kenttä salli kävelemistä. Jos asia on sinulle tärkeä, kysy ennen varausta.

Onko lounastauko pakollinen?

Useimmilla kentillä on: takayhdeksikölle on kiinteä lähtöaika 45–60 minuutin tauon jälkeen. Etsi läpipelipakettia jos haluat pelata suoraan läpi.

Voinko pelata yksin?

Voit, suurten varauspalveluiden yhden pelaajan varausten kautta, jotka yhdistävät sinut muihin pelaajiin. Paikan päälle ilmestyminen ja vapaan ajan kysyminen on paljon epävarmempaa.

Pitäisikö caddielle antaa tippiä?

Ei. Tippi ei kuulu japanilaiseen palvelukulttuuriin, ja caddiemaksu on jo laskussasi.

Kentät päättävät itse pukeutumisesta, kävelystä, kärryistä, kylvystä ja tatuoinneista, ja käytännöt muuttuvat. Yllä oleva kuvaa yleistä tapaa eikä ole takuu, joten tarkista kentän omat sivut ennen matkaa.